tiistai 26. kesäkuuta 2012

Elokuva-arvio: Anonyymit romantikot

Kävin sunnuntaina juhannuksen kunniaksi leffassa, kun oli sateen riski eikä leffateatterit olleet auki jo lauantaina. Valikoima ei nyt ollut mitenkään erityisen loistava, mutta kumminkin sieltä osui sitten kohdalle helmi.


Anonyymit romantikot
(Les émotifs anonymes)
Valmistumisvuosi: 2010
Ohjaus: Jean-Pierre Améris
Pääosissa: Isabelle Carré, Benoît Poelvoorde
Tyylilaji: Romanttinen komedia

Anonyymit romantikot on ranskalais-belgialainen elokuva, joka on valmistunut pari vuotta sitten, mutta on vasta nyt täällä teatterilevityksessä. Mä haluaisin nähdä useammin eurooppalaista valtavirtaelokuvaa, mutta se ei tunnu onnistuvan täällä kovin usein. Tämä kuitenkin osui tuohon määritelmään.

Päähenkilönä on ujo ja herkkä Angelique, joka on osaava suklaan tekijä. Vastaparina on sitten suklaatehtaan johtaja Jean-René, joka ei kykene kunnolla normaaliin sosiaaliseen toimintaan. Työpaikkaa etsivä Angelique päätyy töihin konkurssikypsään tehtaaseen myyntiedustajaksi. Romantiikkaahan siitä sitten tunkeutuu mukaan kuvioihin.

Juonikuviohan ei mikään kauhean ihmeellinen ole ja on hivenen ennalta-arvattavakin, mutta siitä huolimatta tykkäsin tästä. Tykkään yleensä romanttisista komedioista eikä tämä ollut sitä samaa jenkkituotanto-massaa, vaan poikkeava siitä linjasta. Sen verran mitä googlailin, niin monet lehdet ja nettisivut olivat antaneet tälle huonoja arvioita esim. juonen ja henkilöhahmojen takia.

Ei romanttisten komedioiden kuulu olla mitään loistavia taide-elokuvia, vaan viihdettä. Sen suhteen tämä täytti osansa. Monta lisäpistettä elokuvalle tulee myös siitä, kun Angelique lauloi I have confidencea ranskaksi ja osasi vielä fräulein Marian koreografiankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti